Jos ovi on kiinni mene katon kautta
Notes
Transcript
Sermon Tone Analysis
A
D
F
J
S
Emotion
A
C
T
Language
O
C
E
A
E
Social
Muiden uskosta hyötyy kaikki
Luke 5:17–26
17 Ja eräänä päivänä, kun hän opetti, istui siinä fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista; ja Herran voima vaikutti, niin että hän paransi sairaat. 18 Ja katso, muutamat miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvattu; ja he koettivat viedä hänet sisään ja asettaa Jeesuksen eteen. 19 Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen. 20 Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: “Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut”.
Väentungos esti miesten pääsyn Jeesuksen luokse.
He eivät kuitenkaan luovuttaneet vaan menivät katon kautta.
Tiilet pois ja liinoilla alas Jeesuksen eteen.
Kenen uskosta mies pelastui?
Mies vain makasi paikoillaan ja pelkäsi että kaverit tiputtaa hänet
Ehkä keksi mielessään hyviä tekosyitä lähteä pois
Aijaa täällä on näin isot jonot, äääh lähetään pois.
Ei se kuitenkaan pysty tai halua meitä auttaa
Turha homma, miks ees tulimme, lähdetään pois
Jeesus näki heidän rakkauden ja energisyyden ystävänsä puolesta
Hänen rakkautensa kosketti miestä joka ei sitä häneltä pyytänyt.
Miehet olisivat voineet luovuttaa, mutta eivät luovuttaneet ja Jeesus näki heidän uskonsa suuruuden ja mies lähti paikasta omin jaloin.
Toinen paikka: Veren vuodosta kärsivä nainen
43 Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa. 44 Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.
48 Niin hän sanoi hänelle: “Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan”.
Uskosi on pelastanut sinut
1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Kolmas kertomus pojasta jossa oli mykkä henki.
17 Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: “Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki. 18 Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet.”
22 Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä.” 23 Niin Jeesus sanoi hänelle: “ ‘Jos voit!’ Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo”. 24 Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: “Minä uskon; auta minun epäuskoani”.
Rovasti Olavi Peltolan mukaan
Ei ole helppo uskoa
Ei ole helppo sydämen pohjasta uskoa Jumalan ja hänen Poikansa kaikkivaltiaaseen rakkauteen, kun kohtaa jatkuvasti ihmisen väkivallan toista ihmistä tai itseään kohtaan ja kun näkee miten vaikeitten tilanteiden läpi monen on mentävä.
Onneksi jo muinaiset profeetat kipuilivat tämän ongelman kanssa. Jesajan aikana ihmiset tuskaisina totesivat:
27 Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: “Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta”?
Profeetta Habakuk valitti:
2 Kuinka kauan, Herra, minun täytyy apua huutaa, ja sinä et kuule, parkua sinulle: “Väkivaltaa!” ja sinä et auta? 3 Minkätähden sinä annat minun nähdä vääryyttä ja itse katselet turmiota? Minun edessäni on hävitys ja väkivalta; on syntynyt riita, ja on noussut tora.
Jeremia kysyy:
1 Sinä, Herra, olet vanhurskas; voisinko minä riidellä sinua vastaan? Kuitenkin minä kysyn sinulta, mikä oikeus on. Miksi jumalattomain tie menestyy? Miksi kaikki uskottomat saavat elää rauhassa?
Hän oli vaivattu siitä, etteivät asiat menneet niin kuin hänen mielestä niiden olisi pitänyt mennä.
Miten tässä on nyt näin käynyt!
Mutta hän jatkaa:
3 Mutta sinä, Herra, tunnet minut; sinä näet minut ja tutkit minun sydämeni, millainen se on sinun edessäsi. Tempaa heidät pois niinkuin lampaat teuraiksi ja vihi heidät tapon päivää varten.
Jumalan sana rohkaisee
Kuulin tarinan eräästä lähetystyöntekijästä, miten Herra on häntä auttanut. Hän oli joutunut erittäin syvän masennuksen valtaan ja koki jotain siitä mitä Dostojevski sanoi:
"Minä en tunnusta uskoani Jeesukseen Kristukseen lapsen lailla. Minun 'hoosiannani on syntynyt epäilyksen tulessa". Se tuli voi olla kauhea. “
Tämä lähetystyöntekijä kertoi: Oli mitä vaikein masennuksen vaihe, ei näkynyt missään valonpilkahdustakaan moneen viikkoon ja tuntui siltä, että kaikki mahdollisuuteeni pelastua olivat menneet.
Mistään ei löytynyt apua, ei läheisiltä eikä ystäviltä.
Lopulta se ainoa, mikä auttoi ja nosti masennuksen kuopasta oli pari katkelmaa Raamatusta.
Toinen kohta oli katkelma Miika 7:stä:
8 Älkää iloitko, minun viholliseni, minusta: jos minä olen langennut, niin minä nousen; jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni.
Hän kertoi, että hän otti tämän Herran lupauksen aivan kirjaimellisesti ja suorastaan matemaattisesti ilman mitään tunteita: ‘
Voin siis Jumalan lapsena langeta, Raamattu ottaa sen huomioon. Siinä ei ole siis mitään yllättävää.
Mutta yhtä lailla Raamattu vakuuttaa, että olenpa langennut mihin tahansa ja miten tahansa, voi aina myös nousta:
”Jos minä olen langennut, niin minä nousen jälleen.”
Toinen kohta oli Psalmista 42:6:
6 Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.
Jälleen täysin kirjaimellisesti ajateltuna. Tulee aika jolloin tämän päivän pimeys on poissa ja sydämestäni kykenen kiittämään häntä häneltä saamastani avusta.
Vain sana rohkaisi. Vain sanan tukemana hän kesti.
Hän totesi kuinka tärkeää onkaan, että olemme opetelleet ulkoa Raamattua.
Silloin Pyhällä Hengellä on käytettävänä Jumalan sanaa muistissamme.
Usko on ennen kaikkea sydämen ei järjen asia.
Sydän kokee Jumalan eikä järki. Uskon olemus on Jumalan kokeminen sydämellä eikä järjellä.
Emme tunne totuutta yksin järjellämme, vaan aina myös sydämellämme ja sydämellä on perusteensa, joita järki ei tunne.
"Et voi uskoa muuta kuin Jumalan sanan joka sinulla on, etkä sitä enempää.
Uskon olemus ja luonne on sellainen, että se perustuu Jumalan sanaan ja Jää siihen.
Siellä missä ei ole Jumalan sanaa ei voi eikä saakaan olla mitään uskoa.
Hän ei ole milloinkaan vaatinut uskomaan mitään tekoaan ilman sanaa" (Luther).
Jos ovi on kiinni mene katon kautta!
Aamen