Miksi Jumala ei vastannut rukoukseeni?

Miksi Jumala ei vastannut rukoukseeni?

Johdanto

Viime viikolla meillä päättyi Tampereella rukousviikko. Seurakunnan tilat muutettiin rukoushuoneeksi, ja rukous jatkui ympäri vuorokauden seitsemän päivän ajan. Paikalle tuli ihmisiä eri seurakunnista, ja joka päivä siellä kävi noin kolmekymmentä ihmistä. Jotkut tulivat keskellä yötä, jotkut aamuvarhaisella ennen töitä.

Kun sellaisessa huoneessa istuu ja kuuntelee, oppii paljon. Huomaa, että rukoukset ovat hyvin erilaisia. Joku rukoilee hiljaa, joku ääneen. Joku rukoilee kansakunnan puolesta, joku toinen sairaan äitinsä puolesta, ja joku kolmas pyytää, että auto menisi katsastuksesta läpi. Kaikki ne rukoukset nousevat samalle Isälle.

Ja se herättää kysymyksen: mitä rukous oikeastaan on?

Kuuleeko Jumala kaikki rukoukset?

Ja miksi osa rukouksista ei näytä saavan vastausta?

Ajatellaanpa lasta ja isää.

Lapsi pyytää isältä joskus aika ihmeellisiä asioita. Karkkia aamupalaksi. Saisinko ajaa autoa? Voisinko valvoa koko yön?

Hyvä isä ei naura lapselleen eikä suutu. Hän kuuntelee. Ja sitten hän antaa sen, mikä on lapselle hyväksi.

Matthew 7:9–11 R19331938

9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, 10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? 11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!

Tämä on tämän illan lähtökohta. Jumala ei hätkähdä meidän rukouksiamme. Hän on Isä.

1. Rukous on suhde, ei automaatti

Jeesus opetti vuorisaarnassa rukouksesta näin:

Matthew 6:7–8 R19331938

7 Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. 8 Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.

Pakanauskonnoissa jumalia piti suostutella.

Piti löytää oikeat sanat, oikeat uhrit ja oikea määrä toistoa.

Rukous oli kuin automaatti: kun syötät oikean kolikon, saat tuotteen.

Tämä ajattelu elää yllättävän sitkeästi myös kristittyjen keskuudessa. - - -

Ajatellaan, että jos rukoilen tarpeeksi kauan, tarpeeksi kovaa tai tarpeeksi monen ihmisen kanssa, Jumala on pakotettu vastaamaan.

Tai pelätään, että jos en osaa rukoilla oikein, Jumala ei kuuntele.

Jeesus kumoaa tämän ajatuksen kokonaan.

Teidän Isänne tietää. Hän tietää jo ennen kuin avaat suusi.

Miksi sitten ylipäätään rukoillaan, jos hän jo tietää?

Koska rukous ei ole ensisijaisesti tiedonsiirtoa.

Rukous on suhdetta. Isä haluaa, että lapsi tulee hänen luokseen.

Ei siksi, että isä tarvitsisi tietoa, vaan siksi, että hän rakastaa lastaan.

Ja tässä on armon ydin: emme ansaitse rukousvastausta.

Emme ansaitse sitä oikeilla sanoilla, rukouksen pituudella tai oman hengellisyytemme tasolla.

Kristuksessa olemme jo hyväksyttyjä.

Saamme tulla rohkeasti armon istuimen eteen, ei siksi että olemme hyviä, vaan siksi että Jeesus on (Hepr. 4:16).

2. Kun rukoilemme väärin

Mutta voiko rukoilla väärin? Raamattu sanoo, että voi.

Luukkaan evankeliumissa on kertomus siitä, kun Jeesus oli matkalla Jerusalemiin ja samarialainen kylä ei ottanut häntä vastaan. Opetuslapset Jaakob ja Johannes suuttuivat ja kysyivät:

Herra, haluatko, että käskemme tulen tulla taivaasta ja tuhota heidät?  (Luk. 9:54)

Se oli aikamoinen rukouspyyntö! Ja he olivat varmasti tosissaan.

Heillä oli jopa raamatullinen esikuva, sillä Elia oli tehnyt jotain vastaavaa.

Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli heitä.

Hän ei tullut tuhoamaan ihmisiä vaan pelastamaan heitä.

Jaakobin kirjeessä sanotaan:

Te pyydätte ettekä saa, koska pyydätte väärin, kuluttaaksenne sen himoihinne.  (Jaak. 4:3)

Rukouksessa on siis jotain, mikä ei kuulu sinne.

Rukous ei ole väline toisten ihmisten hallitsemiseen.

Rukous ei ole kosto.

Rukous ei ole tapa saada Jumala vahvistamaan omat suunnitelmamme, jotka olemme jo valmiiksi lyöneet lukkoon.

1 John 5:14 R19331938

14 Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä.

Avainsana on: hänen tahtonsa mukaisesti.

Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi pelätä rukoilla väärin.

Opetuslapset rukoilivat väärin, ja Jeesus ei hylännyt heitä. Hän korjasi heitä.

Ja sama Johannes, joka halusi tulta taivaasta, kirjoitti myöhemmin Raamatun kauneimmat sanat Jumalan rakkaudesta.

Jumala muuttaa meitä rukouksen kautta. Usein rukous ei muuta niinkään olosuhteita kuin meitä itseämme.

3. Jumalan kolme vastausta

On sanottu, että Jumala vastaa rukouksiin kolmella tavalla.

Hän sanoo kyllä.Ja ne ovat ihania hetkiä. Rukoilit, ja se tapahtui.

Hän sanoo ei vielä. Abraham odotti lupauksen täyttymistä kaksikymmentäviisi vuotta.

Joosef istui vankilassa vuosia, ennen kuin unet toteutuivat. Jumalan aikataulu ei ole meidän aikataulumme.

Ja hän sanoo: minulla on sinulle jotain parempaa.

Apostoli Paavali kertoo, että hänellä oli ”piikki lihassa”, jokin vaiva, joka kiusasi häntä. Hän rukoili kolme kertaa, että se otettaisiin pois. Ja Jumala vastasi:

Minun armossani on sinulle kyllin, sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.  (2. Kor. 12:9)

Paavali ei saanut sitä, mitä pyysi.

Hän sai jotain parempaa: armon, joka kantoi hänet.

Ja hän sanoo: siksi kerskaan mieluimmin heikkoudestani.

Joten jos olet rukoillut jotain asiaa pitkään ja vastaus on näyttänyt olevan ”ei”, se ei tarkoita, ettei Jumala kuullut.

Se ei tarkoita, että uskosi oli liian heikko.

Se voi tarkoittaa, että Isällä on sinulle jotain, mitä et vielä näe.

4. Kun emme tiedä, mitä rukoilla

Ja sitten on niitä hetkiä, kun emme yksinkertaisesti tiedä, mitä rukoilla. Tilanne on niin sekava, niin raskas tai niin monimutkainen, ettei sanoja löydy.

Romans 8:26 R19331938

26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.

Tämä on valtava vapautus.

Rukouksesi ei tarvitse olla teologisesti täydellinen.

Sinun ei tarvitse osata oikeita sanoja.

Voit tuoda Jumalan eteen sekavimmatkin ajatuksesi, ja Pyhä Henki ”kääntää” ne Isän tahdon mukaisiksi.

Rukousviikolla Tampereella oli hetkiä, kun joku vain istui hiljaa. Ei sanoja. Ja sekin oli rukousta. Joskus kyynel on rukous. Joskus huokaus on rukous.

5. Rukouksen hedelmä on rauha

Paavali kirjoittaa filippiläisille:

Philippians 4:6–7 R19331938

6 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, 7 ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

Tiedättekö, missä Paavali oli, kun hän kirjoitti nämä sanat?

Vankilassa. Hän ei tiennyt, vapautetaanko hänet vai teloitetaanko hänet.

Ja sieltä hän kirjoittaa: älkää olko mistään huolissanne.

Nämä eivät ole mukavassa nojatuolissa kirjoitettuja sanoja.

Ne ovat ihmisen sanoja, joka oli itse kokenut, että rauha kantaa silloinkin, kun olosuhteet eivät muutu.

Kiitoksen kanssa

Huomatkaa pieni sana: kiitoksen kanssa.

Paavali ei sano, että kiitetään vasta kun vastaus on tullut.

Kiitos kulkee pyynnön rinnalla. Kun kiitän, muistutan itseäni siitä, kuka Jumala on ja mitä hän on jo tehnyt.

Kiitos kääntää katseeni ongelmasta Jumalaan.

Huoli katsoo sitä, mikä puuttuu. Kiitos katsoo sitä, kuka on läsnä.

Rauha vartioi

Kun Paavali sanoo, että Jumalan rauha varjelee sydämen, hän käyttää kreikassa sotilaallista sanaa.

Se tarkoittaa vartiointia, varuskuntaa, joka seisoo kaupungin porteilla.

Filippi oli roomalainen siirtokunta, jossa asui paljon entisiä sotilaita.

Filippiläiset tiesivät tarkalleen, miltä näyttää, kun vartija seisoo portilla eikä päästä vihollista sisään.

Näin Jumalan rauha toimii. Huolet, pelot ja ahdistavat ajatukset koputtavat oveen, mutta rauha seisoo portilla. Se ei tarkoita, että ongelmat katoaisivat. Se tarkoittaa, että ne eivät pääse hallitsemaan sydäntä.

Ymmärrystä ylempi

Tämä rauha on kaikkea ymmärrystä ylempi.

Se ei ole sitä rauhaa, joka tulee, kun kaikki on järjestyksessä ja ymmärrän, miksi asiat menevät niin kuin menevät.

Se on rauhaa, joka tulee, vaikka en ymmärrä.

Ihminen voi olla sairaalasängyssä, ilman vastauksia, ja silti hänen sydämessään voi olla rauha, jota ulkopuolinen ei pysty selittämään.

Jeesus Getsemanessa

Katsotaan miten Jeesus itse rukoili vaikeimmalla hetkellään. Getsemanen puutarhassa hän rukoili:

Luke 22:42 R19331938

42 sanoen: “Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun”.

Malja ei mennyt ohi.

Risti oli edessä. Mutta Luukas kertoo, että taivaasta tuli enkeli ja vahvisti häntä.

Ja Jeesus nousi rukouksesta ja kulki kohti ristiä levollisesti, ei paniikissa.

Hän ei saanut olosuhteiden muutosta. Hän sai voiman kohdata ne.

Ja juuri sen ristin kautta meillä on nyt pääsy Isän luo. Hänen rukouksensa, joka ei saanut ”kyllä”-vastausta, avasi tien, jotta meidän rukouksemme tulevat kuulluiksi.

Rauhan Jumala

Kaksi jaetta myöhemmin Paavali sanoo vielä:

Ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.  (Fil. 4:9)

Ensin Jumalan rauha, sitten rauhan Jumala.

Rukouksen suurin vastaus ei ole jokin asia, jonka saamme.

Se on Jumala itse, joka on kanssamme.

Rukousviikolla moni tuli rukoushuoneeseen huolien kanssa.

Ja kun he lähtivät, olosuhteet eivät välttämättä olleet muuttuneet, mutta jokin oli muuttunut sisällä.

Taakka oli jätetty sinne, minne se kuuluu.

Se on rukouksen syvin hedelmä.

Kun olen vienyt asiani Isälle, minun ei tarvitse enää kantaa sitä yksin. Se on hänen käsissään.

Sovellus: Isä meidän

Miten sitten rukoilla? Jeesus antoi meille mallin, Isä meidän -rukouksen.

Se alkaa sanoilla Isä meidän. Suhde ensin.

Sitten tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi. Jumalan tahto ennen omaa tahtoa.

Sitten anna meille jokapäiväinen leipämme. Saamme pyytää konkreettisia, arkisia asioita.

Sitten anna meille anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi.Anteeksiantamus, ei kosto.

Ja päästä meidät pahasta. Varjelus.

Jos rukouspyyntösi mahtuu tähän muottiin, se on hyvä rukous.

Ja jos se ei mahdu, tuo se silti.

Isä kuulee, ja hän korjaa lempeästi niin kuin Jeesus korjasi opetuslapsiaan.

Me seurakuntana rukoilemme mielellämme toistemme puolesta.

Tuokaa rukouspyyntöjänne.

Mutta tuodaan ne luottaen siihen, että vastaus on Isän käsissä.

Hän tietää, mitä me tarvitsemme.

Ja hänen vastauksensa on aina hyvä, silloinkin kun se on

”ei vielä” tai ”minulla on jotain parempaa”.… Aamen

Loppurukous

Taivaallinen Isä, kiitos että saamme tulla luoksesi lapsina. Kiitos, että tiedät mitä tarvitsemme jo ennen kuin pyydämme. Opeta meitä rukoilemaan. Ja kun emme tiedä mitä sanoa, kiitos että Henkesi rukoilee puolestamme. Anna rauhasi varjella sydämemme. Jeesuksen nimessä. Aamen.