Muista pyhittää lepopäiväsi

Johdanto

Väite: Lepopäivän pyhittäminen ja työstä lepääminen tarkoittaa, että Herra etsii meistä kuuliaista uskoa hänen sanalleen.

Tekstit: 2. Mooseksen kirja 20:8—11 ja Heprealaiskirje 4:1—13.

Usealla elämässä on kiire. Työn, opiskelujen, kodin, perheen, harrastusten ja muiden yhteisöjen loputtomat tehtävälistat ajavat useat riittämättömyyden kuluttavaan tunteeseen, kun fyysiset, henkiset, sosiaaliset ja emotionaaliset voimavarat loppuvat levon ollessa riittämätöntä. Levon tunteessa oleellista on se, että palaudumme päivittäin kiireisen päivän töistä ja vaatimuksista. Levon jännä ominaisuus on se, ettei sitä voi tallettaa kuin rahaa pankkiin, mutta siitä huolimatta se kasvaa velkana korkoa joka päivä ellemme opi lepäämään. Kaiken lisäksi mitä kiireellisempää elämässä on, sitä syvemmällä meissä on hengellinen tyhjyys — levollisen hyvinvoinnin alkupiste.

Tänään pysähdymme katsomaan neljättä käskyä 2. Moos. 20:8—11:

8. Muista pyhittää lepopäivä. 9. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10. mutta seitsemäs päivä on Herran , sinun Jumalasi, sapatti. Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä, älköön poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä alueellasi asuva muukalainen. 11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.

8. Muista pyhittää lepopäivä. 9. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10. mutta seitsemäs päivä on Herran , sinun Jumalasi, sapatti. Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä, älköön poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä alueellasi asuva muukalainen. 11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.

1. Erilainen ja kallis päivä: Luota Herraan.

Sel. - Useasti olen kuullut uskovilta, että se on ihan sama, milloin on lepopäivä kunhan lepää. Tämä näkökulma ei huomioi, millaisen sisällön Raamattu lepopäivälle antaa.

Tämä on ensimmäinen käskyistä, joka on ilmaistu myönteisesti. Käsky tunnistaa sen tosiasian, että suurin osa ihmisen elämästä kuluu työhön, mutta viikossa kuuluisi olla yksi erilainen päivä.

Sana pyhittää tarkoittaa erottamista: seitsemäs päivä kuuluu erottaa erilaiseksi kuin muut kuusi viikonpäivää.

Nykyajan teollisessa- ja tietoyhteiskunnassa lepo ei juurikaan aiheuta taloudellista tappiota, mutta Raamatun aikaisessa maatalouteen pohjautuvassa kulttuurissa lepopäivälle saattoi osua viikon paras päivä sadonkorjuulle tai muulle vastaavalle maatyölle.

Päivän noudattamisella oli siten hintansa, koska talouteen kuuluvat orjatkaan eivät saaneet tehdä työtä eikä ihminen etsiä omaa etuansa sapattina. Sapatti muistuttaa, että meidän tulisi kaikissa elämän olosuhteissa luottaa Herraan (Jes 58:13-14):

13. Jos sinä sapatin vuoksi pidätät jalkasi, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhänä päivänäni, ja kutsut sapattia ilopäiväksi, Herran pyhäpäivää kunnioitettavaksi, ja kunnioitat sitä, niin ettet kulje omilla asioillasi, et aja omaa etuasi etkä puhu joutavia, 14 silloin on ilosi oleva Herrassa . Minä kuljetan sinua maan kukkuloilla ja annan sinulle elannon isäsi Jaakobin perintöosasta. Sillä Herran suu on puhunut.

Jeesus painotti omassa sapatti opetuksessaan tätä puolta. Se ei ole työtä, mikä tuottaa toiselle hyvää sapattinakin (:

9Sitten Jeesus lähti sieltä ja meni heidän synagogaansa. 10Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. Voidakseen nostaa syytteen Jeesusta vastaan fariseukset kysyivät häneltä: ”Onko luvallista parantaa sapattina?” 11 Mutta Jeesus sanoi heille: ”Jos jollakin teistä on lammas ja se putoaa kuoppaan sapattina, eikö hän tartu siihen ja nosta sitä ylös? 12 Kuinka paljon arvokkaampi onkaan ihminen kuin lammas! Sapattina on siis lupa tehdä hyvää.”13Sitten hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies ojensi, ja käsi tuli ennalleen, yhtä terveeksi kuin toinenkin käsi.

Sapatista tulee uskomme symboli, koska se haastaa meitä. Mikä haaste? Lakkaamme ajamasta omaa etuamme ja luotamme Jumalaan kaikissa elämämme olosuhteissa.

- Hän vastaa avun pyyntöömme tarpeissamme: Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme;

Joku saattaa kysyä: miksi lepopäivä on muutettu viikon viimeiseltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle lauantailta sunnuntaille kristittyjen parissa? Lepopäivän pyhyys on sidottu kahteen asiaan, luomiseen ja lunastukseen, joita katsomme myöhemmin tarkemmin. Lyhyesti: sunnuntai muistuttaa meitä jumalallisen luomisen kolmannesta teosta — uudesta luomisesta, päivästä, jolloin Kristus nousi kuolleista. Alkuperäisenä sapattina muisteltiin kahta Jumalan luomistekoa: Jumalan maailman luomista ja hetkeä jolloin Jumala loi itselleen kansan eli vapautti heprealaiset pois Egyptin orjuudesta. Mutta kristilliseen sapattikäsitteeseen kuuluu keskeisesti Jumalan kolmas luomisteko: Kristuksen ylösnousemus.

Joku saattaa kysyä: miksi lepopäivä on muutettu viikon viimeiseltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle lauantailta sunnuntaille kristittyjen parissa?

Lepopäivän pyhyys on sidottu kahteen asiaan, luomiseen ja lunastukseen, joita katsomme myöhemmin tarkemmin.

Joku saattaa kysyä: miksi lepopäivä on muutettu viikon viimeiseltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle lauantailta sunnuntaille kristittyjen parissa? Lepopäivän pyhyys on sidottu kahteen asiaan, luomiseen ja lunastukseen, joita katsomme myöhemmin tarkemmin. Lyhyesti: sunnuntai muistuttaa meitä jumalallisen luomisen kolmannesta teosta — uudesta luomisesta, päivästä, jolloin Kristus nousi kuolleista. Alkuperäisenä sapattina muisteltiin kahta Jumalan luomistekoa: Jumalan maailman luomista ja hetkeä jolloin Jumala loi itselleen kansan eli vapautti heprealaiset pois Egyptin orjuudesta. Mutta kristilliseen sapattikäsitteeseen kuuluu keskeisesti Jumalan kolmas luomisteko: Kristuksen ylösnousemus.

Lyhyesti: sunnuntai muistuttaa meitä jumalallisen luomisen kolmannesta teosta — uudesta luomisesta, päivästä, jolloin Kristus nousi kuolleista.

Alkuperäisenä sapattina muisteltiin kahta Jumalan luomistekoa: 1) Jumalan maailman luomista ja 2) hetkeä jolloin Jumala loi itselleen kansan eli vapautti heprealaiset pois Egyptin orjuudesta. Mutta kristilliseen lepopäivä käsitteeseen kuuluu keskeisesti Jumalan kolmas luomisteko: Kristuksen ylösnousemus.

Sapatti on uskomme keskeisiä symboleita, koska se muistuttaa, että meidän tulee luottaa kaikessa Herraamme ja hänen tekoihinsa:

- Hän vastaa avun pyyntöömme tarpeissamme: Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme;

- hän pelastaa meidät maailman tuomiolta ja antaa meille elämän uudessa luomakunnassa rukoukseemme, että avun tarvitsevalle,

hän yllä pitää elämää hädän hetkellä

Lyhyesti: sunnuntai muistuttaa meitä Kristuksen ylösnousemuksesta — jumalallisen luomisen kolmatta tekoa — uutta luomista, päivää, jona Kristus voitti kuoleman.

Toinen versio kymmenestä käskystä löytyy 5. Moos 5 ja jae 15 lisää toisen olennaisen piirteen:

Muista, että olit itse orjana Egyptin maassa ja että Herra , sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sen tähden Herra , sinun Jumalasi, käski sinun viettää sapatinpäivää.

Sapatin olemus syntyy kahdesta avainkäsitteestä: luominen ja lunastus, jotka molemmat ovat yksin Herran Ju

2. Muista Herraa ja hänen tekojaan.

Sel.- Sapatin pyhyys on sidottu kahden Vanhan testamentin rinnakkaistekstin ymmärtämiseen:

2. Moos 20:11

Päivän pyhyys on sidottu kahden asian muistamiseen, luomiseen ja lunastukseen, joita katsomme myöhemmin. Nyt keskitymme miksi kristityt pääasiassa viettävät sunnuntaita lepopäivänä lauantain sijaan. Miksi lepopäivä on muutettu viikon viimeiseltä päivältä viikon ensimmäiselle päivälle lauantailta sunnuntaille?

11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.

Lyhyesti: sunnuntai muistuttaa meitä Kristuksen ylösnousemuksesta — jumalallisen luomisen kolmatta tekoa — uutta luomista, päivää, jona Kristus voitti kuoleman.

5. Moos 5:12-15

Päivän pyhyys on sidottu kahden asian huomioimiseen, joista ensimmäinen käy ilmi 2. Moos. kirjan versiosta kymmenestä käskystä: Jumalan luomistyöhön.

joista ensimmäinen käy ilmi 2. Moos. kirjan versiosta kymmenestä käskystä: Jumalan luomistyöhön.

Toinen versio kymmenestä käskystä löytyy 5. Moos 5 ja jae 15 lisää toisen olennaisen piirteen:

12 Pidä huoli siitä, että pyhität lepopäivän, niin kuin Herra , sinun Jumalasi, on sinua käskenyt. 13 Kuutena päivänä tee työsi ja toimita kaikki askareesi, 14 mutta seitsemäs päivä on Herran , sinun Jumalasi, sapatti. Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä, älköön poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi, härkäsi, aasisi tai juhtasi älköönkä alueellasi asuva muukalainen, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä, niin kuin sinäkin. 15 Muista, että olit itse orjana Egyptin maassa ja että Herra , sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sen tähden Herra , sinun Jumalasi, käski sinun viettää sapatinpäivää.

Sapatin olemus syntyy yhdestä avainsanasta: luominen, joka on yksin Herran Jumalamme työ. Raamatussa on kolme, keskeistä ulottuvuutta luomiselle.

Maailman luomisen päämäärä.

—> Seitsemäs päivä.

—> Luomisen puutarha ja Jumalan pyhäkkö muistuttavat Vt:ssa toisiaan. JA Jumala kutsuu temppeliään omaksi lepopaikakseen Jesaja 66:1

1Näin sanoo Herra : Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Millaisen rakennuksen te minulle rakentaisitte, millainen paikka olisi leposijani?

Luomisen keskeinen päämäärä on seitsemäs päivä, että maan piiri erottaisi tämän päivän Jumalan palvelemiseen, jolloin muistellaan hänen tekojaan.

2. Kansan luominen.

5. Moos 5:12—15 sisältää avainsanan levätä, joka muistuttaa luomiskertomuksesta. Nyt tähän käskyyn on lisätty myös ajatus levosta myös Israelissa asuville muukalaisille, palvelijoille ja palvelijattarille. Miksi?

Israeli oli Egyptissä orja eikä pystynyt viettämään lepopäivää orjuudessa. Jumalan hyvyys kohdistuu kaikki sidottuihin

että Israelin palvelijat ja orjat saisivat myös levätä, koska Jumala vapautti kansan Egyptin orjuudesta. Näin luominen ja lunastus nähdään rinnakkaisina, toinen toisiaan täydentävinä todellisuuksina. Keskeinen painotus on, että Luoja Jumala ei ole lopettanut luomisen työtään, vaan loi ihmeet, joilla hän vapautti kansan orjuudesta. (2. Sam 7:23)

23Mikä kansa on sinun kansasi Israelin vertainen? Se on maan päällä ainoa kansa, jota Jumala itse on tullut lunastamaan kansakseen, tehdäkseen sen kuuluisaksi ja tehdäkseen meille ja sinun maallesi suuria ja pelottavia tekoja. Näin sinä teit kansasi vuoksi, jonka sinä lunastit itsellesi Egyptistä, pakanoiden ja heidän jumaliensa vallasta!

3. Uudelleen luominen.

Kristityt viettävät lepopäiväänsä sunnuntaisin miksi. Jeesuksen ylösnousemus nähdään Uudessa testamentissa niin lunastuksen huipentumana kuin uudelleen luomisen ensimmäisenä tekona. Kristuksessa koko sapatin tarkoitus täydentyy.

—> Luomisen puutarha ja Jumalan pyhäkkö muistuttavat Vt:ssa toisiaan. JA Jumala kutsuu temppeliään omaksi lepopaikakseen Jesaja 66:1

1Näin sanoo Herra : Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Millaisen rakennuksen te minulle rakentaisitte, millainen paikka olisi leposijani?

Luomisen keskeinen päämäärä on seitsemäs päivä, että maan piiri erottaisi tämän päivän Jumalan palvelemiseen, jolloin muistellaan hänen tekojaan.

3. Iloitse luomisen lahjasta.

Sel. - Lepo merkitsee myös Jumalan luomakunnan lahjoista nauttimista. Pysähdymme häntä kiittämään, että myös hänen luomakunnan lahjoista nuattmiaan.