Sermon Tone Analysis
Overall tone of the sermon
This automated analysis scores the text on the likely presence of emotional, language, and social tones. There are no right or wrong scores; this is just an indication of tones readers or listeners may pick up from the text.
A score of 0.5 or higher indicates the tone is likely present.
Emotion Tone
Anger
0.06UNLIKELY
Disgust
0.06UNLIKELY
Fear
0.06UNLIKELY
Joy
0.16UNLIKELY
Sadness
0.52LIKELY
Language Tone
Analytical
0UNLIKELY
Confident
0UNLIKELY
Tentative
0UNLIKELY
Social Tone
Openness
0UNLIKELY
Conscientiousness
0.13UNLIKELY
Extraversion
0.19UNLIKELY
Agreeableness
0.48UNLIKELY
Emotional Range
0UNLIKELY
Tone of specific sentences
Tones
Emotion
Language
Social Tendencies
Anger
< .5
.5 - .6
.6 - .7
.7 - .8
.8 - .9
> .9
Seurakunta elää jäsenissään...
Paavali korostaa, että seurakunta ei ole ihmisten muodostama yhdistys tai organisaatio, vaikka kreikankielinen käsite seurakunta (ekleesia) kuvaa kansankokousta, (uloskutsut).
Seurakunta syntyy, kun evankeliumia julistetaan.
Seurakunta on yhteisö, missä Jumalan Henki tekee pelastavaa ja elämää uudistavaa työtään.
Jumala kutsuu ja erottaa valitsemansa ihmiset maailmasta.
Tämä Jumalan kansa tulee näkyväksi kokoontuessaan jumalanpalveluksiinsa Jeesuksen nimeä avuksi huutaen – vaikkapa vain kahden tai kolmen kokoontuessa yhteen (Matt.18:20).
20 Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.”
Paavali ei esittänyt erityistä oppia kirkosta, vaan sanoi kirjeessään asian kuin toisin päin: seurakunta on olemassa ihmisten pelastumista varten!
Paavali ilmentää kirjeissään seurakuntaa erilaisin kuvin.
”Te olette Jumalan viljelysmaa, Jumalan rakennus, te olette Jumalan temppeli ja Kristuksen ruumis” 1 Corinthians 3:9 1 Corinthians 3:16 1 Corinthians 12:27
Roomalaiskirjeessä hän korostaa, että ”olemme yksi ruumis Kristuksessa” (Rm.12:5).
Näistä kuvista ilmenee Paavalin seurakuntakäsityksen voimakas Jumala keskeisyys.
Miten seurakunta toteuttaa Kristukselta saamaansa tehtävää?
Paavalin avainsanaksi voidaan ottaa tämä: ”Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen” 1 Corinthians 12:27 .
Efeson seurakunnalle hän kirjoitti: ”Hän varustaa kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.”
Ephesians 4:12
Seurakunta elää jäsenissään!
Kristus itse jatkaa työtään seurakuntansa jäsenten elämässä.
Hän toimii meidän kauttamme lähimmäistemme ja kaikkien ihmisten hyväksi.
Seurakuntakäsitteen erityispiirteitä
1. Paavali korostaa seurakuntaelämän lopunajallista piirrettä.
Seurakunta ei vielä ole tulevassa maailmanajassa, vaan se elää vanhan maailman viimeisiä aikoja 1 Corinthians 7:29 , Rm.13:11, Philippians 4:5 ).
Vaikka seurakunta elää Paavalin mukaan Kristuksen paluun odotuksessa, niin se on osallinen jo uudesta elämästä Kristuksessa.
Kristuksen kanssa kirkastuminen on alkanut (Rm.8:29-30).
- Seurakunnassa, jossa Pyhä Henki vaikuttaa vapautumista synnistä ja kaikesta riippuvuudesta pahaan, kirkastuminen on alkanut – miten se sitten arkielämässä ilmeneekin.
- Usein näemme toisen ihmisen kasvoissa ja elämäntavassa Jumalan hyvän työn pilkahtavan esiin lähimmäisenrakkautena eli hyvän tekemisenä toiselle.
2. Seurakunnan erityispiirre tulee ilmi seurakunnan erottumisessa ympäristöstään eli maailmasta.
Tämän korostuksen taustalla on Jumalan valinta.
Paavali liittyi häntä vanhempaan varhaiskirkon käsitykseen seurakuntalaisista Jumalan kansana.
Hän korosti tätä yhteyttä puhuen ”kutsutuista pyhistä” ( 1 Corinthians 14:33 1 Corinthians 16:1 tai ”köyhistä” Rm.15:26).
Paavali ei antanut ”pyhä” - käsitteelle siveellisyyttä tai täydellisyyttä kuvaavaa merkitystä.
Hän korosti kuitenkin jokaisen seurakuntalaisen vastuuta Jumalan tahdon täyttämisessä.
Jokainen seurakuntalainen oli siis tässä merkityksessä pyhä eli vastuullinen.
Pyhän vastakohta oli Paavalille väärä, tai seurakunnan ulkopuolella oleva 1 Corinthians 5:9–13
Kristillisten seurakuntien tuli Paavalin mukaan erottua ympäristöstään, mutta ei vetäytyen erilleen ”maailmasta”, vaan eläen vapautuneina eri riippuvuuksista, katkeruuksista ja armottomuudesta.
Suhde ympäröivään yhteiskuntaan tuli olla avoin, sillä ”Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on.”
Kristityn vapautta rajoitti vain toisen kristityn, ”heikomman veljen” huomioon ottaminen 1 Corinthians 8:7–13
3. Paavalin seurakuntakäsitteen kolmantena korostuksena on kristittyjen keskinäisen yhteyden korostaminen.
Tämä syvä uskonyhteys perustuu Paavalin Pyhän Ehtoollisen tulkintaan 1 Corinthians 10:16–17 Kristuksen ruumis luo sen keskinäisen yhteyden, jota seurakuntaelämä perimmältään merkitsee.
Tämä koinoonia -yhteys on osallisuutta pelastukseen Kristuksessa.
Tämä uskonyhteys koostuu yksityisistä kristityistä, Sinusta ja minusta.
Aivan erityinen korostus Paavalin opetuksissa on puhe, että Kristuksen ruumiin (seurakunnan) jäseniä ovat kristittyjen ruumiit, eli koko ajallinen elämä ja persoonallisuus 1 Corinthians 6:15 .
Näin seurakunnan jäsenten kesken syntyy todellinen kohtalonyhteys 1 Corinthians 12:26 .
Kristuksen oma kärsimys on luonut perustan tälle uskovien ”kärsimysyhteydelle”.
Paavali opettaa radikaalisti, että seurakunnassa ovat kaikki rotuun, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen asemaan tai sukupuoleen perustuvat erot menettäneet merkityksensä(Gal.3:28)
- Paavali perustelee ihmisten samanarvoisuutta Kristuksen sovitustyössä tapahtuneella uudella luomisella.
Kristillinen seurakunta on ja sen tulee olla ihmisten tasa-arvoisuuden airut!
Kun Paavali puhuu seurakunnasta Kristuksen ruumiina, hän tekee oikeutta sekä yhteisöllisyydelle, että yksilöllisyydelle.
- Seurakuntayhteydestä pois vetäytyvän kristityn vaarana on ajautua eroon Kristus-yhteydestäkin.
- Toisaalta seurakunta koostuu erilaisista ihmisistä.
- Kaikilla on omat lahjansa 1 Corinthians 12:15–19 .
Korostaessaan yksilöllisyyden arvoa Paavali torjuu syrjinnän, toisten pitämisen halpa-arvoisimpina uskovina 1 Corinthians 12:24–25.
Yksilöllisyyden tulee asettua seurakunnassa kuitenkin osaksi kokonaisuutta.
Kaikenlainen sooloilu oli Paavalille vierasta.
Sen sijaan hän korostaa seurakuntakirjeissään järjestyksen ja hyvien tapojen merkitystä.
Tätä edellä kuvattua periaatetta Paavali soveltaa myös opetuksessaan armolahjoista, seurakuntaviroista ja kristityn eettisestä elämästä 1 Corinthians 12:26–31.
Paavalin opetus koskien kristittyjen eettistä elämää kiteytyy tasauksen ihanteeseen.
Tämä näkyy hänen seurakuntien taloudelliseen avustamiseen haastavissa vetoomuksissaan.
< .5
.5 - .6
.6 - .7
.7 - .8
.8 - .9
> .9