Armahtavainen ja laupias Jumala

Jumala on antanut meille niin paljon ojentanut käsiänsä meidän puoleen ja halunut siunata meitä kaikilla mahdollisilla siunauksilla.

Me voimme vastata niihin tai olla vastaamatta. Hän ei pakota meitä palvomaan häntä vaan hän on armollinen ja laupias Jumala.

Nehemiah 9:9–16 R19331938

Ja sinä näit meidän isiemme kurjuuden Egyptissä ja kuulit heidän huutonsa Kaislameren rannalla. Sinä teit tunnustekoja ja ihmeitä rangaisten faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa ja kaikkea hänen maansa kansaa; sillä sinä tiesit näiden kohdelleen heitä ylimielisesti, ja sinä teit itsellesi nimen, niinkuin se tänäkin päivänä on. Meren sinä halkaisit heidän edessänsä kahtia, niin että he kulkivat meren poikki kuivaa myöten; mutta heidän takaa-ajajansa sinä syöksit syvyyteen, niinkuin kiven valtaviin vesiin. Sinä johdatit heitä päivällä pilvenpatsaasta ja yöllä tulenpatsaasta, valaisten heille tien, jota heidän oli kuljettava. Ja sinä astuit alas Siinain vuorelle ja puhuit heille taivaasta ja annoit heille oikeat tuomiot ja totiset lait, hyvät säädökset ja käskyt. Sinä ilmoitit heille pyhän sapattisi ja annoit heille käskyt, säädökset ja lain palvelijasi Mooseksen kautta. Sinä annoit heille leipää taivaasta heidän nälkäänsä, ja sinä hankit heille vettä kalliosta heidän janoonsa. Ja sinä käskit heidän mennä ottamaan omaksensa maan, jonka sinä olit kättä kohottaen luvannut heille antaa. Mutta he, meidän isämme, olivat ylimielisiä; he olivat niskureita eivätkä totelleet sinun käskyjäsi.

Nehemiah 9:29–31 R19331938

Ja sinä varoitit heitä palauttaaksesi heidät seuraamaan sinun lakiasi, mutta he olivat ylimielisiä eivätkä totelleet sinun käskyjäsi, vaan he rikkoivat sinun oikeutesi—se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä—mutta he käänsivät uppiniskaisina selkänsä ja olivat niskureita eivätkä totelleet. Sinä kärsit heitä monta vuotta ja varoitit heitä Hengelläsi profeettaisi kautta, mutta he eivät ottaneet sitä korviinsa. Niin sinä annoit heidät pakanallisten kansojen käsiin. Mutta sinä suuressa laupeudessasi et tehnyt loppua heistä etkä hyljännyt heitä; sillä sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala.

Israel todella koetteli Jumalan kärsivällisyyyttä heidän pahjoja tekoja kohtaa, mutta Jumala oli laupias ja armollinen.

Jumala halusi palauttaa heidät yhteyteensä.

Sanassa sanotaan:

Romans 10:11–13 R19331938

Sanoohan Raamattu: “Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä “jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.

Ei ole erotusta Juutalaisten ja kreikkalaisten välillä Yksi ja sama on on kaikkien Herra.

Sellainen Jumala joka Israelilla oli on myös meilläkin tänään:

Armahtavainen ja laupias Jumala.

Joskus sitä unohtaa miten pitkämielinen Jumala oikeastaan onkaan. Pääteekö Jumalan armahtavaisuus myös minun osalle?

Kuinka pitkään Jumalan kärsivällisyys oikein riittää ?

Rukoillaan selviämistä tämän hetkisestä ahdistuksesta ja heti seuraavassa hetkessä taas langetaan.

Nämä ahdistavat tilanteet on vielä usein itse aiheutettuja. Sellaisia jotka olen itse omalla itsepäisyydellä saanut aikaan.

Vaikea on katua sellaista jota itse ei ole aiheuttanut

Mutta Jumala armahtaa myös niistäkin asioista jotka olemme itse aiheuttaneet.

Jeesus sanoi kun Pietari kysyi häneltä anteeksiannosta

Matthew 18:21–22 R19331938

Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: “Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?” Jeesus vastasi hänelle: “Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

Ajatella millainen päämies meillä on:

Meidän puolustaja opettaa meille että annetaan anteeksi loputtomasti.

Hän on aina valmis puolustamaan meitä kaikissa meidän ongelmissa.

Pietari oli hyvä esimerkki epäonnistuneesta palvelijasta joka rohkeasti rintarottingilla ilmoitti tunnustuvansa kristuksen Herraksi kaikissa tilanteissa.

Epäonnistumisen kautta ymmärsi varustuksen olevan Herrassa eikä itsessä.

Hän ei vain puolustanut meitä kerran vaan antoi meille totisen puolustajan olemaan kanssamme iankaikkisesti.

John 14:15–17 R19331938

Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.

Ajatelkaa millainen varustus meillä oikeasti on.

Iankaikkinen puolustaja elää meissä.

Miksi me siis murehdimme, Miksi me vaivumme epätoivioon. Miksi annamme määrätä itsellemme säädöksiä.

Colossians 2:20–23 R19331938

Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: “Älä tartu, älä maista, älä koske!” —sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta—ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.

Eikö meidän Jumala ole suurempi kuin oma ymmärryksemme.

Eikö Hänen antama vapautus ole suurempi kun käsitykseni omasta syyllisyydestä.

On Totta että Herra haluaa että pidämme Hänen käskynsä ja rikkomalla häntä vastaan niin sillä on seurauksensa

Mutta anteeksi anto

Mutta armo

Mutta Muutumaton Jumala

Kyse ei ole enään meistä vaan Jumalasta Joka on anteeksi antava ja laupias.

Jos meillä kerran on tälläinen Jumala niin eletään rohkeasti tätä elämään Hänen kanssaan.

Ei suostuta saatanan pilkattavaksi.

Ei anneta maailman lannistaa meitä vaan nostetaan rohkeasti päämme ja kuljetaan eteenpäin kuin Jalo sotaurho.

Mitä tarvitaan kun on oikein kovin epäonnistunut?

- Armoa, Jumalan tuntemista, Luottamusta

Paavali oli kovin varma sanoessaan seuraavat sanat:

Romans 8:35–39 R19331938

Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: “Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina”. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.